Timo
Haapa-
niemi
Timo
Haapa
niemi

Vieraskynästä: Hemmetin henkilöbrändäys

Vieraskynän kirjoittaja Eveliina Toivonen (www.linkedin.com/in/eveliinatoivonen/) työskentelee Hämeen ammattikorkeakoulussa markkinoinnin ja viestinnän parissa. Lisäksi hänellä on oma toiminimi Darketing, joka toteuttaa erilaisia markkinointiratkaisuja yrityksille. Eve kouluttaa opiskelijoita sekä yrityksiä digitaalisen markkinoinnin sekä brändäyksen saralla, mutta suunnittelee ja toteuttaa myös itse mm. kansainvälistä markkinointia.

Hemmetin henkilöbrändäys

Toisille henkilöbrändäys on kuin kirosana: siitä puhutaan koko ajan ja kaikkialla, mutta kaikkia se ei kiinnosta. Toisille taas se on tärkeä keino tehdä oma osaamisensa näkyväksi, verkostoitua sekä tehdä liiketoimintaa. Haastavaa tämä on usein esimerkiksi meille suomalaisille. Onnistuneitakin esimerkkejä toki löytyy runsaasti. Me suomalaiset emme kuitenkaan ole tyypillisesti kovin halukkaita nostamaan omaa itseämme esille, menemme mieluummin firma edellä. Henkilöbrändi ei ole kuitenkaan sama kuin yritysbrändi, vaikka ne usein voivatkin linkittyä toisiinsa. Ihminen on kuitenkin lähes aina uskottavampi viestijä, kuin pelkkä kasvoton yritys.

Henkilöbrändäystä on tehty aina, vaikka siitä ei näin hienoa sanaa olekaan käytetty. Jo esimerkiksi vuosikymmeniä sitten ruokakaupan kassalla ollut Aune saattoi tehdä kävijöihin niin hyvän vaikutuksen ystävällisellä ja tuttavallisella palvelullaan, että kyseisestä kaupasta saattoi muodostua monelle vakiokauppa ihan vain kassatädin perusteella. Aunen jäädessä eläkkeelle saattoi monella kauppa taas tämän vuoksi vaihtua.

Miksi henkilöbrändäys sitten kannattaa?

Jokaisella meistä on jonkinlainen henkilöbrändi, halusimmepa tai emme. Aktiivinen henkilöbrändäys antaa mahdollisuuden kehittää henkilöbrändiään haluamaansa suuntaan. Kuinka moni on googlettanut omaa nimeään? Löytyykö hakutulosten ensimmäiseltä sivulta omaa ammatillista profiiliaasi tukevia sisältöjä vai esimerkiksi 10-vuotiaana piirtämäsi hevosaiheinen sarjakuva (kuten kirjoittajan nimellä vielä muutama vuosi sitten)? Kummasta on sinulle enemmän hyötyä? Googlen algoritmit suosivat sosiaalista mediaa, joten aktiivinen henkilöbrändäys sosiaalisessa mediassa on tässäkin mielessä kannattavaa.

Myös valintoja kannattaa tehdä. Mitkä sosiaalisen median kanavat tukevat tavoitteitasi ja sopivat tyylillesi parhaiten? Mikäli kirjoittaminen sujuu, niin maistuisiko bloggaaminen? Tai jos sanat eivät siirry tekstiksi yhtä vikkelään kuin puheeksi, niin kokeilisitko videoblogia? Lyhyisiin ja ytimekkäisiin sisältöihin Twitter toimii usein parhaiten, kun taas visuaaliselle ihmiselle voisi sopia esimerkiksi Instagram. Näiden lisäksi LinkedIn-profiili on syytä päivittää kuntoon, ja LinkedIn toimiikin hyvänä jakoalustana vaikkapa blogipostauksille.

Tehokkaalla henkilöbrändäyksellä sosiaalisessa mediassa voit tuoda juuri sitä osaamistasi esille, mitä haluat korostaa. LinkedIn-profiilin luonti ja päivittäminen kannattaa jo opiskeluaikana. Esimerkiksi tradenomeja valmistuu vuosittain valtava määrä – miten sinä erottaudut tästä joukosta? Erilaisista opiskeluaikana tehdyistä yritysprojekteista kannattaa ehdottomasti kertoa. Se, että olet ollut suunnittelemassa jääkiekkojoukkueelle uudenlaista tapahtumakonseptia osana opintojasi kertoo osaamisestasi heti enemmän kuin pelkkä tapahtumasuunnittelun kurssin suorittaminen.

Itse käytän ammatillisessa käytössä olevia sosiaalisen median profiilejani tällä hetkellä verkostoitumiseen. LinkedIn-verkostoni toimii ikään kuin sähköisenä käyntikorttipankkinani. Toisaalta vahva henkilöbrändi on myös oiva työnhakuväline. Esimerkiksi eräs kollegani on headhuntattu jo kolme kertaa uuteen työpaikkaan hänen esille nostamiensa osaamistensa perusteella suoraan sosiaalisen median kanavista. Asiantunteva ja aktiivinen henkilöbrändi toimii myös oivana myynnin välineenä. Social selling kannattaa aloittaa kuuntelemalla, mitä kentällä puhutaan. Tavoitteena on luoda aitoa arvoa asiakkaalle. Ensin luodaan siis suhde ja luottamus, vasta tämän jälkeen sopimus. Tämä perustuu siis siihen, että ihminen löytää toisesta ihmisestä jotain kiinnostavaa, jolloin myynti on tuloksellisempaa.

Viisi vinkkiä onnistuneeseen henkilöbrändäykseen

  1. Suunnittele: Käytä aina hieman enemmän aikaa suunnitteluun. Mikä on tavoitteesi, millaisen henkilöbrändin haluat luoda, ja mitkä kanavat ja keinot tukevat tavoitettasi?
  2. Ole aktiivinen: Harva löytää laadukkaan blogisi tai asiantuntevan LinkedIn-profiilisi ilman, että olet itse aktiivinen. Osallistu keskusteluihin, kommentoi ja jaa ajatuksiasi, jotta ihmiset löytävät sinut.
  3. Ole hyödyksi: tuota sellaista sisältöä, jonka uskot kiinnostavan kohderyhmääsi. Anna heille pala osaamistasi, jotta he haluavat osaa sitä lisää.
  4. Seuraa: Seuraa, mitkä postaukset toimivat hyvin ja mitkä eivät? Minkälainen sisältö aiheuttaa eniten reagointeja? Somekanavista saa paljon hyvää dataa näistä, joita kannattaa muistaa seurata. Myös muiden vaikuttajien sisältöjä kannattaa seurata, saisitko niistä jotain uusia ideoita?
  5. Kehitä: Älä kangistu kaavoihisi vaan anna myös muutoksille mahdollisuus. Alkuperäisestä suunnitelmasta ei tarvitse pitää kynsin ja hampain kiinni, jos se vaan ei toimi.

 

This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.